WhatsApp

Miten rakennusvuosi vaikuttaa kuntotarkastukseen?

Eri vuosikymmeninä rakennetuissa taloissa on omat tyypilliset rakenneratkaisunsa ja huomioitavat erityispiirteensä. Lue, miten rakennusvuosi vaikuttaa kuntotarkastukseen ja miksi se on tärkeä osa rakennuksen kunnon arviointia.

Miten rakennusvuosi vaikuttaa kuntotarkastukseen?

Rakennusvuosi kertoo paljon rakennuksen rakenteista

Rakennuksen rakennusvuosi vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia rakenneratkaisuja, materiaaleja ja rakennustapoja kohteessa on käytetty. Rakennusvuosi antaa kuntotarkastajalle tärkeää taustatietoa, jonka avulla tarkastus voidaan kohdistaa rakennukselle tyypillisiin rakenneratkaisuihin ja mahdollisiin riskikohtiin.

Jokaisella rakennusajankohdalla on omat tyypilliset rakenneratkaisunsa ja ominaispiirteensä. Osa niistä on osoittautunut vuosien saatossa toimiviksi, kun taas toisiin liittyy tunnettuja riskitekijöitä, jotka kuntotarkastuksessa osataan ottaa huomioon.

Rakennusvuosi antaa arvokasta taustatietoa, mutta ei yksin kerro rakennuksen kunnosta. Rakennuksen todellinen kunto määräytyy aina sen ylläpidon, tehtyjen korjausten ja nykyisen kunnon perusteella. Siksi kuntotarkastuksessa arvioidaan aina rakennuksen kokonaiskunto eikä pelkästään sen rakennusvuotta.

Rakennusvuosi vaikuttaa siihen, mitä kuntotarkastuksessa huomioidaan

Rakentaminen on muuttunut merkittävästi eri vuosikymmenten aikana. Rakennusmääräykset ovat kehittyneet, materiaalit vaihtuneet ja rakennustavat uudistuneet. Myös kosteuden­hallintaan, ilmanvaihtoon ja energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut ovat muuttuneet, minkä vuoksi eri aikakausien rakennukset eroavat toisistaan rakenteiltaan ja ominaisuuksiltaan.

Tämän vuoksi myös kuntotarkastuksessa huomioitavat asiat vaihtelevat rakennuksen rakennusvuoden mukaan. Kokenut kuntotarkastaja tunnistaa eri aikakausille tyypilliset rakenneratkaisut ja osaa arvioida rakennusta aina sen rakennusajan lähtökohdista.

Jokaisella aikakaudella on omat ominaispiirteensä, mutta rakennuksen todellinen kunto arvioidaan aina yksilöllisesti sen nykyisen kunnon ja tehtyjen korjausten perusteella. Hyvin hoidettu vanhempi talo voi olla erinomaisessa kunnossa, kun taas uudemmastakin rakennuksesta voi löytyä korjausta vaativia puutteita.

Mitä eri aikakausien rakennuksissa huomioidaan?

Rakennusvuosi antaa hyvän lähtökohdan ymmärtää, millaisia rakenneratkaisuja omassa talossa on käytetty ja mitä asioita kuntotarkastuksessa kannattaa huomioida. Jokaisella aikakaudella on omat erityispiirteensä, minkä vuoksi olemme koonneet eri vuosikymmenille omat tietopankkiartikkelinsa.

Tutustu oman rakennuksesi aikakauteen:
1950-luvun talot
1960-luvun talot
1970-luvun talot
1980-luvun talot
1990-luvun talot
2000-luvun alkupuolen talot

Näissä artikkeleissa käymme tarkemmin läpi eri aikakausille tyypillisiä rakenneratkaisuja, mahdollisia riskikohtia sekä sitä, mitä niiden osalta kannattaa huomioida kuntotarkastuksessa ja asuntokaupassa.

Hirsirunkoisen talon alapohjan periaatekuva: kapillaarinen kosteuden nousu täytemaasta, alimman hirsikerran ja alapohjan puurakenteiden lahovaurioriski sekä puutteellinen tuuletus.

Rakennuksen todellinen kunto selviää kuntotarkastuksessa

Rakennusvuosi antaa tärkeää taustatietoa rakennuksesta, mutta sen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä rakennuksen kunnosta. Lopullinen arvio perustuu aina rakennuksen nykyiseen kuntoon, tehtyihin korjauksiin sekä siihen, miten rakennusta on vuosien aikana ylläpidetty.

Vasta kuntotarkastuksessa rakennuksen kuntoa voidaan arvioida kokonaisuutena ja tunnistaa mahdolliset riskitekijät sekä tulevat korjaustarpeet. Näin sekä ostaja että myyjä saavat luotettavan kokonaiskuvan rakennuksen kunnosta ennen asuntokauppaa.

Kuntotek toteuttaa kuntotarkastuksia Tampereella ja Pirkanmaalla. Ota yhteyttä ja varaa kuntotarkastus, niin saat asiantuntevan arvion rakennuksen kunnosta ennen asuntokauppaa.

Tutustu myös näihin

Valesokkelin periaatekuva: Puurungon alaosan altistuminen maaperän kosteudelle ja puutteellinen tuuletus riskirakenteessa.

Valesokkeli

Valesokkelirakenteessa ulkoseinän puurunko sijaitsee sokkelin sisäpuolella lähellä ympäröivän maanpinnan tasoa tai paikoin jopa sen alapuolella, vaikka rakennuksen ulkopuolelta tarkasteltuna sokkeli vaikuttaa tavanomaista korkeammalta.

Lue lisää
Puukoolattu lattia betonilaatan päällä: Rakenteen periaatekuva maaperästä nousevasta kosteudesta ja lämmöneristeiden kosteusriskeistä.

Puukoolattu lattia betonilaatan päällä

Puukoolattu lattia betonilaatan päällä on alapohjarakenne, jossa maanvaraisen betonilaatan päälle on rakennettu puurunkoinen lattiarakenne, yleensä lämmöneristeen kanssa, ja varsinainen lattian pintamateriaali on tämän puurakenteen päällä.

Lue lisää