Tietopankki 70-luku
70-luvun talojen yleisimmät riskirakenteet ja korjauskustannusarviot
Riskirakenteet
Mitä huomioida 70-luvun taloissa?
1970-luvulla rakennetut omakotitalot ovat iältään vaiheessa, jossa suuri osa rakenteista ja talotekniikasta on teknisen käyttöikänsä lopussa tai jo sen yli. Tälle aikakaudelle tyypilliset rakennusratkaisut eivät vastaa nykyisiä kosteusteknisiä vaatimuksia, minkä vuoksi useat rakenteet on luokiteltu riskirakenteiksi RT-103996-suoritusohjeen mukaisesti.
Yleisimmät riskit liittyvät alapohjiin, ulkoseinien alaosiin ja kosteudenhallintaan. Tyypillisiä rakenteita ovat puukoolattu lattia betonilaatan päällä, kaksoisbetonilaattarakenne, matala sokkeli sekä heikosti tuulettuvat seinä- ja alapohjarakenteet. Näissä maaperästä nouseva kosteus ja heikko kuivumiskyky voivat johtaa piileviin kosteus-, home- ja lahovaurioihin.
Vesikatoissa yleisiä riskejä ovat tasakatot, ikääntyneet vesikatteet ja katon läpiviennit. Vuodot voivat edetä yläpohjarakenteisiin huomaamatta, erityisesti heikon tuulettuvuuden ja talviolosuhteiden vuoksi. Myös sade- ja sulamisvesien virheellinen poisohjaus sekä puutteellinen salaojitus lisäävät vaurioriskiä merkittävästi.
Talotekniikka on 1970-luvun taloissa usein alkuperäistä. Käyttövesiputket, valurautaviemärit, patteriverkostot, lämmitysjärjestelmät ja sähkökeskukset ovat tyypillisesti käyttöikänsä loppuvaiheessa, mikä lisää vuoto- ja uusimistarpeita.
1970-luvun talojen vauriot ovat usein piileviä, eikä todellinen kunto selviä ilman huolellista kuntotarkastusta ja tarvittaessa rakenneavauksia. Kokonaisvaltainen tekninen arviointi on keskeistä erityisesti asuntokaupan yhteydessä, jotta tulevat korjaustarpeet ja kustannukset voidaan hahmottaa realistisesti.
Valesokkeli
Valesokkelirakenteessa ulkoseinän puurunko sijaitsee sokkelin sisäpuolella lähellä ympäröivän maanpinnan tasoa tai paikoin jopa sen alapuolella, vaikka rakennuksen ulkopuolelta tarkasteltuna sokkeli vaikuttaa tavanomaista korkeammalta.
Puukoolattu lattia betonilaatan päällä
Puukoolattu lattia betonilaatan päällä on alapohjarakenne, jossa maanvaraisen betonilaatan päälle on rakennettu puurunkoinen lattiarakenne, yleensä lämmöneristeen kanssa, ja varsinainen lattian pintamateriaali on tämän puurakenteen päällä.
Lattiapinnan alapuolelta lähtevä puurakenteinen väliseinä
Kyseessä on rakenneratkaisu, jossa puurakenteisen väliseinän alaohjauspuu on sijoitettu betonilaattaa vasten, ja usein betonilaatan ja alaohjauspuun välistä puuttuu bitumikaista.
Tuulettumaton tai heikosti tuulettuva tiiliverhoiltu puurakenteinen seinä
Huonosti tuulettuva tai tuulettumaton tiiliverhoiltu puurunkoinen seinä on rakenneratkaisu, jossa tiiliverhouksen ja varsinaisen seinärungon välinen tuuletusrako on puutteellinen, tukkeutunut tai sitä ei ole toteutettu lainkaan.
Huonosti tuulettuva rossipohjainen puurakenteinen alapohja
Kyseessä on ryömintätilainen alapohjarakenne, jossa ryömintätilan ilmanvaihto ei toimi riittävästi. Puutteellisen tuuletuksen seurauksena maaperästä haihtuva kosteus sekä pinnoille tiivistyvä kosteus eivät pääse poistumaan, vaan kuormittavat alapohjan rakenteita.
Maanvastainen sisäpuolelta lämmöneristetty seinä
Maanvastainen sisäpuolelta lämmöneristetty seinä on maata vasten oleva betoni-, kevytsora- tai harkkorakenteinen ulkoseinä, jonka sisäpuolelle on rakennettu koolaus ja lämmöneristys, tyypillisesti puurungosta.
Kattoikkuna
Kattoikkuna on vesikattoon asennettu ikkuna, joka läpäisee vesikatteen, aluskatteen ja yläpohjarakenteet.
Liian matala sokkeli
Kun puurunkoisen ulkoseinän alimmat puuosat sijaitsevat liian lähellä maanpintaa, rakenne on herkkä kosteusvaurioille. Nykyisten rakennusmääräysten mukaan puurakenteiden tulisi sijaita vähintään 300 mm etäisyydellä maan pinnasta.
Kaksoisbetonilaattarakenne
Rakenne koostuu kahdesta betonilaatasta, joiden välissä on EPS-, mineraalivilla- tai lastuvillaeriste.
Yleisimmät muut riskit ja vauriokohdat 1970-luvun taloissa
Yleisimmät muut riskit ja vauriokohdat 70-luvun taloissa.
Tekniset käyttöiät ja kustannusarviot 1970-luvun taloissa
Tekniset käyttöiät ja kustannusarviot 1970-luvun taloissa, joissa kaikki on alkuperäistä.
Miksi valita Kuntotek?
Sertifioidut tarkastajat
Kaikki tarkastajamme ovat kokeneita ja FISE-sertifioituja AKK-asiantuntijoita, joilla on vahva rakennusalan osaaminen. Toteutamme tarkastukset huolellisesti ja luotettavasti lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.
Selkeät ja kattavat raportit
Toimitamme selkeät ja kattavat raportit, joissa havainnot on avattu ymmärrettävään muotoon. Käymme tulokset tarvittaessa yhdessä läpi, jotta asiakas hahmottaa niiden vaikutukset käytännössä.
Nopea ja joustava palvelu
Kuntotarkastus toteutetaan tehokkaasti, ja raportti valmistuu jopa 2 arkipäivän sisällä tarkastuksesta. Etukäteen sovittu hinta ja joustava aikataulutus tekevät koko prosessista asiakkaalle sujuvan ja vaivattoman.