Mikä on kaksoisbetonilaattarakenne?
Kaksoisbetonilaattarakenne on määritelty riskirakenteeksi RT-103996-suoritusohjeessa. Rakenne koostuu kahdesta betonilaatasta, joiden välissä on EPS-, mineraalivilla- tai lastuvillaeriste. Laattojen väliseen eristetilaan on usein sijoitettu vesi-, viemäri- ja lämmitysputkia.
Rakenteen keskeinen riski liittyy kosteuden pääsyyn laattojen väliseen eristetilaan. Maaperästä nouseva kosteus voi siirtyä alemman betonilaatan kautta eristeisiin erityisesti silloin, kun salaojitus on puutteellinen, täyttömaa on hienojakoista tai maanpinnan kallistukset ovat virheelliset.
Rakenteen sisälle sijoitetut vesi-, viemäri- ja lämmitysputket muodostavat merkittävän lisäriskin. Putkivuodot tai lämmitysputkien pinnalle tiivistyvä kosteus voivat kastella eristetilan pitkäaikaisesti ilman, että vaurio havaitaan ajoissa. Vuodot voivat jatkua pitkään huomaamatta, sillä rakenne on suljettu ja vaikeasti tarkastettavissa.
Kosteaan eristetilaan syntyy suotuisat olosuhteet mikrobikasvulle ja sädesienille. Epätiiviiden läpivientien ja alapohjarakenteiden kautta mikrobit ja hajut voivat kulkeutua sisäilmaan. Sisäilmahaitat eivät aina ole helposti aistinvaraisesti havaittavia, vaan ne voivat ilmetä vasta hajuhaittoina, tunkkaisuutena tai asukkaiden oireiluna.
Riskiä lisää usein myös toimimaton tai väärin mitoitettu ilmanvaihto, joka voi aiheuttaa alipainetta ja imeä epäpuhtauksia rakenteista sisätiloihin. Lisäksi asukkaiden tekemät remontit ilman kosteusteknistä suunnittelua voivat lisätä kosteusrasitusta ja pahentaa rakenteen vaurioitumista.
Kaksoisbetonilaattarakenne on rakenteena sellainen, että pelkkä pintapuolinen tarkastelu ei ole riittävää. Rakenne voi olla hetkellisesti kuiva, mutta ympäristöolosuhteiden muuttuessa ajoittain märkä. Rakenteen kunnon arviointi edellyttää usein kosteusmittauksia, rakenneavauksia ja koko kosteudenhallinnan kokonaisuuden tarkastelua, mukaan lukien maaperä, salaojitus ja ilmanvaihdon toiminta.
Mikä on rakenteen korjauksen hinta?
Keskimääräinen korjauskustannus riippuen korjaustavasta ja korjattavan alueen pinta-alasta:
- Paikallinen ja rajattu korjaus
- Yksittäinen huone tai paikallinen vaurio
- 4 000–10 000 €
- Keskikokoinen korjaus
- Useampi huone tai yhtenäinen alue
- 10 000–20 000 €
- Laaja korjaus
- Suuri osa tai lähes koko asuinpinta-ala
- 20 000–35 000 €
