Tietopankki 60-luku
60-luvun talojen yleisimmät riskirakenteet ja korjauskustannusarviot
Riskirakenteet
Mitä huomioida 60-luvun taloissa?
1960-luvulla rakennetut omakotitalot ovat iässä, jossa useat rakenteet ja talotekniset järjestelmät ovat teknisen käyttöikänsä lopussa tai jo ylittäneet sen. Aikakaudelle tyypilliset rakennusratkaisut eivät täytä nykyisiä kosteusteknisiä vaatimuksia, minkä vuoksi useat rakenteet on luokiteltu riskirakenteiksi RT-103996-suoritusohjeen mukaisesti.
Merkittävimmät riskit liittyvät perustuksiin, alapohjiin ja ulkoseinärakenteisiin. Tyypillisiä rakenteita ovat valesokkeli, matala sokkeli, tuulettumaton tai heikosti tuulettuva puurunkoinen ulkoseinä, huonosti tuulettuva rossipohja sekä maanvastaiset sisäpuolelta lämmöneristetyt seinät. Näissä rakenteissa maaperästä ja sisäilmasta peräisin oleva kosteus voi päästä rakenteisiin, mutta kuivuminen on puutteellista, mikä lisää piilevien kosteus-, home- ja lahovaurioiden riskiä.
Vesikatoissa riskit liittyvät erityisesti tasakattoihin, ikääntyneisiin huopakatteisiin ja katon läpivienteihin. Puutteellinen tuuletus ja vedenpoisto voivat johtaa kosteuden kertymiseen yläpohjarakenteisiin ilman selviä näkyviä oireita. Myös sade- ja sulamisvesien virheellinen poisohjaus sekä puutteellinen tai käyttöikänsä ylittänyt salaojitus lisäävät vaurioriskiä merkittävästi.
Talotekniikka on 1960-luvun taloissa usein alkuperäistä tai vain osittain uusittua. Käyttövesi- ja viemäriputket, lämmitysjärjestelmät, patteriverkostot sekä sähkölaitteistot ovat tyypillisesti käyttöikänsä loppuvaiheessa, mikä lisää vuoto- ja uusimistarvetta.
1960-luvun omakotitalojen vauriot ovat usein piileviä, eikä rakenteiden todellinen kunto ole luotettavasti arvioitavissa ilman huolellista kuntotarkastusta ja tarvittaessa rakenneavauksia. Kokonaisvaltainen tekninen arviointi on keskeistä erityisesti asuntokaupan yhteydessä, jotta tulevat korjaustarpeet ja niihin liittyvät kustannukset voidaan tunnistaa ajoissa.
Valesokkeli
Valesokkelirakenteessa ulkoseinän puurunko sijaitsee sokkelin sisäpuolella lähellä ympäröivän maanpinnan tasoa tai paikoin jopa sen alapuolella, vaikka rakennuksen ulkopuolelta tarkasteltuna sokkeli vaikuttaa tavanomaista korkeammalta.
Puukoolattu lattia betonilaatan päällä
Puukoolattu lattia betonilaatan päällä on alapohjarakenne, jossa maanvaraisen betonilaatan päälle on rakennettu puurunkoinen lattiarakenne, yleensä lämmöneristeen kanssa, ja varsinainen lattian pintamateriaali on tämän puurakenteen päällä.
Lattiapinnan alapuolelta lähtevä puurakenteinen väliseinä
Kyseessä on rakenneratkaisu, jossa puurakenteisen väliseinän alaohjauspuu on sijoitettu betonilaattaa vasten, ja usein betonilaatan ja alaohjauspuun välistä puuttuu bitumikaista.
Tuulettumaton tai heikosti tuulettuva tiiliverhoiltu puurakenteinen seinä
Huonosti tuulettuva tai tuulettumaton tiiliverhoiltu puurunkoinen seinä on rakenneratkaisu, jossa tiiliverhouksen ja varsinaisen seinärungon välinen tuuletusrako on puutteellinen, tukkeutunut tai sitä ei ole toteutettu lainkaan.
Huonosti tuulettuva rossipohjainen puurakenteinen alapohja
Kyseessä on ryömintätilainen alapohjarakenne, jossa ryömintätilan ilmanvaihto ei toimi riittävästi. Puutteellisen tuuletuksen seurauksena maaperästä haihtuva kosteus sekä pinnoille tiivistyvä kosteus eivät pääse poistumaan, vaan kuormittavat alapohjan rakenteita.
Maanvastainen sisäpuolelta lämmöneristetty seinä
Maanvastainen sisäpuolelta lämmöneristetty seinä on maata vasten oleva betoni-, kevytsora- tai harkkorakenteinen ulkoseinä, jonka sisäpuolelle on rakennettu koolaus ja lämmöneristys, tyypillisesti puurungosta.
Liian matala sokkeli
Kun puurunkoisen ulkoseinän alimmat puuosat sijaitsevat liian lähellä maanpintaa, rakenne on herkkä kosteusvaurioille. Nykyisten rakennusmääräysten mukaan puurakenteiden tulisi sijaita vähintään 300 mm etäisyydellä maan pinnasta.
Kaksoisbetonilaattarakenne
Rakenne koostuu kahdesta betonilaatasta, joiden välissä on EPS-, mineraalivilla- tai lastuvillaeriste.
Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä
Rakenteessa ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa eikä rakenteessa ole nykymääräysten mukaista höyrynsulkua.
Yleisimmät muut riskit ja vauriokohdat 1960-luvun taloissa
Yleisimmät muut riskit ja vauriokohdat 60-luvun taloissa
Tekniset käyttöiät ja kustannusarviot 1960-luvun taloissa
Tekniset käyttöiät ja kustannusarviot 1960-luvun taloissa, joissa kaikki on alkuperäistä.
Miksi valita Kuntotek?
Sertifioidut tarkastajat
Kaikki tarkastajamme ovat kokeneita ja FISE-sertifioituja AKK-asiantuntijoita, joilla on vahva rakennusalan osaaminen. Toteutamme tarkastukset huolellisesti ja luotettavasti lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.
Selkeät ja kattavat raportit
Toimitamme selkeät ja kattavat raportit, joissa havainnot on avattu ymmärrettävään muotoon. Käymme tulokset tarvittaessa yhdessä läpi, jotta asiakas hahmottaa niiden vaikutukset käytännössä.
Nopea ja joustava palvelu
Kuntotarkastus toteutetaan tehokkaasti, ja raportti valmistuu jopa 2 arkipäivän sisällä tarkastuksesta. Etukäteen sovittu hinta ja joustava aikataulutus tekevät koko prosessista asiakkaalle sujuvan ja vaivattoman.